RUSKEALA-SEURA ry:n historiikki lyhyesti

Siirtoväen asuttaminen uusille asuinsijoille alkoi olla päätöksessään 1940-luvun lopulla ja maanhan-kintalain mukaiset asutustoimet saatettu päätökseen v. 1951 loppuun mennessä.  Niin myös ruskealaisten viljelijäin vaellus Isonkyrön ja Vähäkyrön kautta Joensuun ympäristökuntiin lopullisille sijotuspaikkakunnille oli suurin piirtein päätöksessään vuoden 1947 lopulle tultaessa.

Seurakunnan kirkkohoitokunnan sijaintipaikka kulki pastori Tauno Hopian myötä vapun jälkeen 1947 ensiksi Liperiin ja syksyllä Tohmajärvelle. Siirtoseurakunnat lakkautettiin virallisesti 31.12.1949. Ruskealan seurakunnan päättäjäisjuhla oli saman vuoden kesällä Joensuun kirkossa ja kirkkohoitokunnan viimeinen kokous pidettiin Liperissä 12.01.1950.

Kunnan ja kunnanhoitokunnan lakkautustilaisuus pidettiin Joensuussa 25.09.1948.  Ennen kunnan lakkauttamista perustettiin 22.05.1948  Ruskea-Säätiö  (merkitty yhdistysrekisteriin 15.09.1948) tarkoituksena huolehtia entisen Ruskealan kunnan jäsenten yhteenkuuluvaisuudentunteen säilymisestä sekä heidän ja heidän jälkeläistensä taloudellisen ja henkisen toiminnan kaikenpuolisesta menestymisestä.

Säätiö sai omistukseensa Ruskealan kunnan ja eräiden lakkautettujen yhteisöjen jälkeen jääneitä varoja 2.716.000 silloista markkaa. Näistä varoista on myös Ruskeala-Seura saanut Säätiöltä avustuksia pitäjäjuhlien järjestämiseen.

RUSKEALA-SEURAN PERUSTAMINEN 

Edellä kerrotuissa olosuhteissa nähtiin tarpeelliseksi ja ajankohtaiseksi perustaa Ruskeala-Seura tarkoituksenaan koota laajempia ruskealaisjoukkoja Säätiötä vapaamuotoisemman yhdistystoiminnan pohjalta hoitamaan yhteyksiä ja vaalimaan perinteitä.

Perustava kokous  Kunnan ja kunnanhoitokunnan lakkauttamistilaisuudessa Joensuussa 25.09.1948 tuli seuran perustaminen esille ilman mitään ennakolta käytyä keskustelua tai valmistelua.

Perustavassa kokouksessa Joensuussa Hotelli Pohjois-Karjalassa oli mukana 25 ruskealaista kunnallismiestä ja Laatokan karjalaisten Liiton toiminnanjohtaja Riku Kuikka. Hän ei osallistunut aktiivisesti seuran perustamiseen, vaikka sääntöihin onkin otettu määräys, että seura kuuluu jäsenenä em. liittoon. Tosin sääntöjä ei tässä kokouksessa vielä ollut. Kuka säännöt laati ja hankki , ei ole tietoa.

Johtokunta  Ruskeala-Seuran ensimmäiseen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi kauppias Heino Pitkänen, sihteeri-rahastonhoitajaksi työnjohtaja Juho A. Soininen, jäseniksi talousneuvos Einar Keinonen, maanviljelijä Mikko Holopainen, maanviljelijä Juho Saharinen ja opettaja Tankred Wegelius sekä varajäseniksi rautatieläinen Einar Auvinen, kirjanpitäjä Maire Lumikko ja rautatieläinen Ernest Pennanen.

Seuran toimintamuotona ovat olleet talviaikaan kerran kuukaudessa pidetyt tarinatuokiot, joihin on pyritty saaman jotain ohjelmaa joko seuran omista riveistä tai ulkopuolelta. Arpajaiset ovat kuuluneet lähes jokaisen kokoontumisen ohjelmaan. Retket entisille kotikonnuille tai vähän kauemmaksikin ovat olleet hyvin suosittuja. Tarinatuokioihin on viime aikoina osallistunut 30 – 40 henkilöä.

Pitäjäjuhlat ovat kuuluneet vuosikymmenten aikoina seuran ohjelmaan.  Niitä on järjestetty yli 40 kertaa, eniten Joensuussa. Suurin juhla järjestettiin v.1991 entisen kotikirkon raunioilla ja ympäristössä Ruskealassa.    Joulujuhlat ovat kuuluneet myös ohjelmaan joko  oman seuran järjestämänä tai joskus yhdessä pälkjärveläisten kanssa.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta seuran perustamisesta. Sitä juhlitaan Joensuussa heinäkuun 19.-20. päivinä. Tarinailta järjestetään lauantai-iltana Laulutalolla ja pääjuhla Karjalan  talossa sunnuntaina. Ohjelmaan kuuluu jumalanpalvelus ja sankarihaudoilla käynnit. Tarkempi ohjelma julkaistaan lähempänä juhlaa.

KATSO MYÖS  RUSKEALAN  PITÄJÄN HISTORIIKKI =>